13.5.14

fit for life.

ajattelin, että voisin nyt kirjottaa vähän treenaamisesta, koska se on iso osa mun elämää ja oon myös huomannu et aika moni on löytänyt mun blogiin sanalla fitness. noh, lähdetään ensinnäkin siitä liikkeelle, että nää kuvat on vanhoja, en ole ottanu uusia toooosi pitkään aikaan. ylempi kuvaa mun kehitystä vuoden aikana. toinen kuva siitä noin 6kk eteenpäin. lähdin liikkeelle ihan nolla taustalla, eli toisin sanottuna vihasin liikuntaa. sit kuitenkin löysin jotain mikä sopi mulle paremmin ku nappi silmään. sille tielle jäin, tässä ollaan vieläkin.

kehitystä on tullu aika paljon taas vuoden aikana. oon nyt viime kuukaudet vähä kiristelly kesää kohti ja oon ihan kivasti laihtunukki. mitään hirveen tiukkaa dieettiä en oo vetäny, mut tarkotuksena on saada vähän erottuvuutta lihaksiin. ja ihan hyvällä mallilla ollaan! perus siisti ruokavalio ja oikea syömisrytmi niin sillä pötkitään pitkälle. tarpeeks proteiinia ja hillitysti hiilaria.

salilla käyn noin viisi kertaa viikossa ja treenaan vähän mauan mukaan mut yleensä kuus-jakoisella ohjelmalla. mitään tiettyä kaavaa en seuraa, vaihtelen liikkeitä ja toistomääriä ja pyrin saamaan mahdollisimman hyvän tuntuman lihakseen. eli toisin sanottuna teen mitä huvittaa/mieli tekee ja omaa kroppaa kuuntelemalla. ojentajat on ainaki kasvanu tällä tyylillä jos ei muuta :D

mitään suoranaista fitness blogia en halua tai jaksa pitää, koska maailma on niitä jo ihan täynnä. kaikki on menos lavalle, kaikki treenaa ja syö terveellisesti. se on nyt in. ite koin tän heräämisen onneks jo aikasemmin niin en luokittele itseäni buumi herkäksi :D sekä, mä en koe mitään tarvetta todistella kenellekään mitään "käyn salilla", "syön terveellisesti" juttuja. mulle riittää että ite tiiän sen, elämässä on kuitenkin paljon muitakin juttuja kuin treenaaminen jne.

anyhow, lavalle olen joskus itsekin miettinyt nousevani. mutta se on vaan semmonen mun oma ajatus, ei niinkään päämäärä. treenaaminen ja siisti ruokavalio on osa mun arkea, osa mun elämää. elän näin, koska haluan olla terve ja hyvässä kunnossa, enkä siksi että pääsisin joskus lavalle. se on kuitenkin niin brutaali maailma jota moni ei oikeasti vain tajua. voi melkeen verrata suoranaisesti koiranäyttelyyn. voisin tehdä tästä hirveän pitkän purnaus tekstin mutta jätän sen nyt toistaseks tähän. vastaan mieluusti aiheeseen liittyviin kysymyksiin :)

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti